Metsäfakta

Metsillä on valtavan suuri rooli planeettamme hyvinvoinnin kannalta. Me Onepuulla tiedostamme metsiemme arvokkuuden ja haluamme levittää tätä tietoa myös muille.

Tältä sivulta löydät tietoa metsien roolista ilmastonmuutoksen hallinnassa, metsien roolista hiilinieluna sekä metsien herkästä ekosysteemistä. Lähdeluettelo on sivun alalaidassa.

Metsien merkitys maapallolle

Rajut myrskyt ja tulvat ovat aiheuttaneet viime vuosina suurta tuhoa rakennuksille ja teille. Monien asiantuntijoiden mukaan sään ääri-ilmiöt yleistyvät tulevaisuudessa. Kaiken keskiössä on hiilidioksidi. Hiilidioksidipäästöjä pitäisi kiireesti vähentää ja metsillä on tässä ratkaiseva rooli.

Puiden biomassa muodostuu vedestä, ravinteista ja hiilestä, joka on peräisin ilmakehän hiilidioksidista. Periaatteessa siis mitä enemmän puita on, sitä vähemmän on hiilidioksidia ilmakehässä. Maapallon metsät poistavat ilmakehästä vuosittain 8.8 miljardia tonnia hiilidioksidia, mikä vastaa suurin piirtein kolmasosaa vuosittaisesta fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästömäärästä.

Metsäfakta

Metsillä on valtavan suuri rooli planeettamme hyvinvoinnin kannalta. Me Onepuulla tiedostamme metsiemme arvokkuuden ja haluamme levittää tätä tietoa myös muille.

Tältä sivulta löydät tietoa metsien roolista ilmastonmuutoksen hallinnassa, metsien roolista hiilinieluna sekä metsien herkästä ekosysteemistä. Lähdeluettelo on sivun alalaidassa.

Metsien merkitys maapallolle

Rajut myrskyt ja tulvat ovat aiheuttaneet viime vuosina suurta tuhoa rakennuksille ja teille. Monien asiantuntijoiden mukaan sään ääri-ilmiöt yleistyvät tulevaisuudessa. Kaiken keskiössä on hiilidioksidi. Hiilidioksidipäästöjä pitäisi kiireesti vähentää ja metsillä on tässä ratkaiseva rooli.

Puiden biomassa muodostuu vedestä, ravinteista ja hiilestä, joka on peräisin ilmakehän hiilidioksidista. Periaatteessa siis mitä enemmän puita on, sitä vähemmän on hiilidioksidia ilmakehässä. Maapallon metsät poistavat ilmakehästä vuosittain 8.8 miljardia tonnia hiilidioksidia, mikä vastaa suurin piirtein kolmasosaa vuosittaisesta fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästömäärästä.

Pohjoisen metsät ovat maailman suurin ekosysteemi

Metsät ja biomassa ovat merien jälkeen suurin hiilivarasto. Suomen metsät kuuluvat pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen, joka ulottuu Skandinaviasta Siperiaan ja Pohjois-Amerikkaan. Pohjoisen metsät ovat maailman suurin ekosysteemi.

Alamme vasta tajuamaan vanhan metsän tärkeyden taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Maapallon kaikista metsistä 60% on pohjoisia havumetsiä, 30% trooppisia sademetsiä ja loput 10% muita metsiä.

Pohjoisen metsät sitovat hehtaarilla enemmän hiiltä kuin samankokoinen alue Amazonin sademetsässä. Sademetsissä taas hajoamisprosessi on niin nopea, että hiili palautuu ilmakehään hiilidioksidina. Pohjoisen viileissä ja kosteissa metsissä musta maaperä sitoo paljon hiiltä ja se päätyy maaperään. Suomen metsillä on siis erinomainen kyky sitoa ja varastoida hiiltä.

Metsiä on siis hyvin tärkeää suojella ja meidän täytyy ymmärtää kuinka tärkeä rooli metsillämme on ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

Pohjoisen metsät ovat maailman suurin ekosysteemi

Metsät ja biomassa ovat merien jälkeen suurin hiilivarasto. Suomen metsät kuuluvat pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen, joka ulottuu Skandinaviasta Siperiaan ja Pohjois-Amerikkaan. Pohjoisen metsät ovat maailman suurin ekosysteemi.

Alamme vasta tajuamaan vanhan metsän tärkeyden taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Maapallon kaikista metsistä 60% on pohjoisia havumetsiä, 30% trooppisia sademetsiä ja loput 10% muita metsiä.

Pohjoisen metsät sitovat hehtaarilla enemmän hiiltä kuin samankokoinen alue Amazonin sademetsässä. Sademetsissä taas hajoamisprosessi on niin nopea, että hiili palautuu ilmakehään hiilidioksidina. Pohjoisen viileissä ja kosteissa metsissä musta maaperä sitoo paljon hiiltä ja se päätyy maaperään. Suomen metsillä on siis erinomainen kyky sitoa ja varastoida hiiltä.

Metsiä on siis hyvin tärkeää suojella ja meidän täytyy ymmärtää kuinka tärkeä rooli metsillämme on ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

Metsät ja ilmastonmuutos

Metsillä on valtava rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Metsät ja muu biomassa sitovat yhteyttämisen tuloksena hiilidioksidia ilmakehästä ja toimivat merkittävinä hiilinieluina. Maailmanlaajuisesti metsien häviäminen mm. maatalouden laajentumisen ja rakentamisen vuoksi on yksi suurimpia kasvihuonekaasujen päästölähteitä.

Uudempien tutkimustulosten perusteella vanhat metsät ovat hiilinieluja. Biomassan hiilivaraston kasvu jatkuu pitkään – kenties satoja vuosia – vaikkakin kasvunopeus heikkenee metsän ikääntyessä. Myös maaperän ja lahopuuston hiilivarastot näyttäisivät kasvavan metsän ikääntyessä.

Vanhojen luonnonmetsien elävään ja kuolleeseen biomassaan on sitoutunut valtava määrä hiiltä, hehtaaria kohden paljon enemmän kuin talousmetsien metsiköihin. Mikäli tällainen metsä hakataan, seurauksena on hiilidioksidin vapautuminen ilmakehään. Avohakkuun jälkeen metsä muuttuu päästölähteeksi 15–30 vuodeksi. Antamalla metsän kasvaa voi siis suoraan taistella myös ilmaston lämpenemistä vastaan.

Metsä nielee hiiltä puiden kasvaessa yhteyttämisen myötä. Yhteyttämisessä kasvit tuottavat hiilidioksidista ja vedestä sokeria sekä happea auringon valon avulla. Samalla hiili varastoituu kasveihin.

Metsät ja ilmastonmuutos

Metsillä on valtava rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Metsät ja muu biomassa sitovat yhteyttämisen tuloksena hiilidioksidia ilmakehästä ja toimivat merkittävinä hiilinieluina. Maailmanlaajuisesti metsien häviäminen mm. maatalouden laajentumisen ja rakentamisen vuoksi on yksi suurimpia kasvihuonekaasujen päästölähteitä.

Uudempien tutkimustulosten perusteella vanhat metsät ovat hiilinieluja. Biomassan hiilivaraston kasvu jatkuu pitkään – kenties satoja vuosia – vaikkakin kasvunopeus heikkenee metsän ikääntyessä. Myös maaperän ja lahopuuston hiilivarastot näyttäisivät kasvavan metsän ikääntyessä.

Vanhojen luonnonmetsien elävään ja kuolleeseen biomassaan on sitoutunut valtava määrä hiiltä, hehtaaria kohden paljon enemmän kuin talousmetsien metsiköihin. Mikäli tällainen metsä hakataan, seurauksena on hiilidioksidin vapautuminen ilmakehään. Avohakkuun jälkeen metsä muuttuu päästölähteeksi 15–30 vuodeksi. Antamalla metsän kasvaa voi siis suoraan taistella myös ilmaston lämpenemistä vastaan.

Metsä nielee hiiltä puiden kasvaessa yhteyttämisen myötä. Yhteyttämisessä kasvit tuottavat hiilidioksidista ja vedestä sokeria sekä happea auringon valon avulla. Samalla hiili varastoituu kasveihin.

Kuinka paljon puut sitovat hiilidioksidia?

Esimerkiksi pohjoisissa metsissä, kuten omistamassamme Aurora-metsässä, kasvavalla kuusella kestää noin 70 – 100 vuotta kasvaa täyteen mittaansa. Täysikasvuisen kuusen runkotilavuus vaihtelee paljon, mutta jos oletetaan sen olevan yksi kuutiometri, vastaa sen sisältämä hiilimäärä noin 750 kg hiilidioksidia. Yhdellä hehtaarilla 80-vuotiasta kuusikkoa puuston kokonaistilavuus voi olla esimerkiksi 300 kuutiometriä. Tämä vastaa noin 225 000 kg puiden sitomaa hiilidioksidia, josta hiiltä 60 750 kg. Määrä voi olla tätäkin suurempi.

Miten puu sitten käyttää keräämänsä hiilen? Ilmakehästä keräämästään hiilestä puut käyttävät noin puolet kasvuun eli biomassan rakentamiseen. Osa tästä kohdennetaan pitkäikäisiin tuki- ja kuljetusrakenteisiin kuten runkoon, oksiin ja paksuihin juuriin. Toinen osa käytetään nopeasti lakastuviin osiin kuten lehtiin, hienojuuriin tai kuoreen.

Kuinka paljon puut sitovat hiilidioksidia?

Esimerkiksi pohjoisissa metsissä, kuten omistamassamme Aurora-metsässä, kasvavalla kuusella kestää noin 70 – 100 vuotta kasvaa täyteen mittaansa. Täysikasvuisen kuusen runkotilavuus vaihtelee paljon, mutta jos oletetaan sen olevan yksi kuutiometri, vastaa sen sisältämä hiilimäärä noin 750 kg hiilidioksidia. Yhdellä hehtaarilla 80-vuotiasta kuusikkoa puuston kokonaistilavuus voi olla esimerkiksi 300 kuutiometriä. Tämä vastaa noin 225 000 kg puiden sitomaa hiilidioksidia, josta hiiltä 60 750 kg. Määrä voi olla tätäkin suurempi.

Miten puu sitten käyttää keräämänsä hiilen? Ilmakehästä keräämästään hiilestä puut käyttävät noin puolet kasvuun eli biomassan rakentamiseen. Osa tästä kohdennetaan pitkäikäisiin tuki- ja kuljetusrakenteisiin kuten runkoon, oksiin ja paksuihin juuriin. Toinen osa käytetään nopeasti lakastuviin osiin kuten lehtiin, hienojuuriin tai kuoreen.

Metsän hakkuu

Teollinen metsätalous suosii avohakkuita. Hakkuiden jälkeen istutetaan uusia taimia ja ne ovat hakkuukypsiä 70-80 vuoden päästä, riippuen maaperästä ja alueen korkeudesta merenpintaan. Pian hakkuiden jälkeen sienet häviävät, joiden ansiosta puiden hiili varastoituu maaperään. Sienet elävät symbioosissa puun juurien kanssa. Kun juuret kuolevat, katoavat sienet.

Kestää kauan ennen kuin uudet taimet sitovat ja varastoivat hiilidioksidia yhtä paljon kuin vanha metsä. Kun puita ei ole, maaperästä pääsee haihtumaan hiilidioksidia ilmaan. Kasvavat hakkuut lisäävät hiilipäästöjä useammilta ja laajemmilta alueilta. Jotta päästöt nollattaisiin, uuden metsän pitäisi sitoa hiiltä maaperän päästöjen verran, mutta sitä ennen se ehditään taas kaataa. Nollaaminen ei tällaisessa talousmetsässä onnistu. Metsän palautuminen luonnon tilaan kestää satoja vuosia. Niin vanhoiksi eivät puut talousmetsissä koskaan kasva.

Istutetun ja vanhan metsän välillä on suuri ero. Istutetussa metsässä kaikki puut ovat samanikäisiä ja siellä elää vain harvoja lajeja. Hyönteisiä on vähän ja siksi myös vähän lintuja. Verrattuna vanhaan metsään, istutettu metsä on köyhä ekosysteemi. Suurin ero kuitenkin on, että vanhassa metsässä puiden sisältämä hiili jää maahan.

Metsän hakkuu

Teollinen metsätalous suosii avohakkuita. Hakkuiden jälkeen istutetaan uusia taimia ja ne ovat hakkuukypsiä 70-80 vuoden päästä, riippuen maaperästä ja alueen korkeudesta merenpintaan. Pian hakkuiden jälkeen sienet häviävät, joiden ansiosta puiden hiili varastoituu maaperään. Sienet elävät symbioosissa puun juurien kanssa. Kun juuret kuolevat, katoavat sienet.

Kestää kauan ennen kuin uudet taimet sitovat ja varastoivat hiilidioksidia yhtä paljon kuin vanha metsä. Kun puita ei ole, maaperästä pääsee haihtumaan hiilidioksidia ilmaan. Kasvavat hakkuut lisäävät hiilipäästöjä useammilta ja laajemmilta alueilta. Jotta päästöt nollattaisiin, uuden metsän pitäisi sitoa hiiltä maaperän päästöjen verran, mutta sitä ennen se ehditään taas kaataa. Nollaaminen ei tällaisessa talousmetsässä onnistu. Metsän palautuminen luonnon tilaan kestää satoja vuosia. Niin vanhoiksi eivät puut talousmetsissä koskaan kasva.

Istutetun ja vanhan metsän välillä on suuri ero. Istutetussa metsässä kaikki puut ovat samanikäisiä ja siellä elää vain harvoja lajeja. Hyönteisiä on vähän ja siksi myös vähän lintuja. Verrattuna vanhaan metsään, istutettu metsä on köyhä ekosysteemi. Suurin ero kuitenkin on, että vanhassa metsässä puiden sisältämä hiili jää maahan.

Metsän ekosysteemi

Vanhassa metsässä asuu myös valtavasti eläimiä, jotka ovat riippuvaisia toisistaan. Esimerkiksi palokärjen (Dryocopus martius) tekemiin pesäkokoloihin voivat myöhemmin pesiytyä myös monet muut linnut ja eläimet, kuten telkät, hiiri- ja helmipöllöt ja näädät. Vaikka näillä eläimillä on erilaiset elintavat, ne ovat kaikki riippuvaisia palokärjestä. Missä siis palokärki elää, siellä viihtyvät myös muut lajit.

Metsän linnut saavat ravintonsa hyönteisistä ja hyönteiset elävät läheisessä yhteistyössä sienten kanssa. Syksyllä sienet työntyvät esiin metsänpohjasta ja lahoista puunrungoista. Sienet ovat olemassa kuitenkin koko ajan, koska sienirihmastot kutoutuvat läpi metsäpohjan ja lahopuiden. Sienirihmastot voivat peittää hehtaareiden alueen. Kun metsässä puu kaatuu, sienet hajottavat kuolleen puun ja sen juuret hiljalleen maaksi. Puusta peräisin oleva hiili jää maaperään pysyviksi yhdisteiksi. Sienet huolehtivat siitä, että hiili päätyy maaperään. Tällä tavoin maaperän hiilivarastot ovat muodostuneet. Yli puolet metsien hiilivarastoista on seurausta sienien toiminnasta.

Vanhoissa metsissä metsänpohja on kauttaaltaan kasvien peitossa. Näin hiilivarastot eivät vapaudu ilmakehään. Lahopuut eivät mene hukkaan vaan niissä kasvaa uskomattoman monimuotoinen biotooppi sieniä ja sammalia. Monien hyönteisten toukat elävät vanhan metsän lahoissa puunrungoissa. Vanhassa metsässä elää enemmän lajeja kuin nuoressa metsässä.

Ymmärtääksemme metsää, sitä ei voi tarkastella erillisinä puina, hyönteisinä tai sieninä. Lajien keskinäinen vuorovaikutus on perusta metsän toiminnoille. Jos metsään ei kajota, puut voivat elää yli 500-vuotiaiksi. Hiilivarastot ovat siis pysyviä ja pitkäaikaisia. Koskemattomat ekosysteemit tasapainottavat ilmastoa ja puhdistavat ilmaa ja vettä.

Metsän ekosysteemi

Vanhassa metsässä asuu myös valtavasti eläimiä, jotka ovat riippuvaisia toisistaan. Esimerkiksi palokärjen (Dryocopus martius) tekemiin pesäkokoloihin voivat myöhemmin pesiytyä myös monet muut linnut ja eläimet, kuten telkät, hiiri- ja helmipöllöt ja näädät. Vaikka näillä eläimillä on erilaiset elintavat, ne ovat kaikki riippuvaisia palokärjestä. Missä siis palokärki elää, siellä viihtyvät myös muut lajit.

Metsän linnut saavat ravintonsa hyönteisistä ja hyönteiset elävät läheisessä yhteistyössä sienten kanssa. Syksyllä sienet työntyvät esiin metsänpohjasta ja lahoista puunrungoista. Sienet ovat olemassa kuitenkin koko ajan, koska sienirihmastot kutoutuvat läpi metsäpohjan ja lahopuiden. Sienirihmastot voivat peittää hehtaareiden alueen. Kun metsässä puu kaatuu, sienet hajottavat kuolleen puun ja sen juuret hiljalleen maaksi. Puusta peräisin oleva hiili jää maaperään pysyviksi yhdisteiksi. Sienet huolehtivat siitä, että hiili päätyy maaperään. Tällä tavoin maaperän hiilivarastot ovat muodostuneet. Yli puolet metsien hiilivarastoista on seurausta sienien toiminnasta.

Vanhoissa metsissä metsänpohja on kauttaaltaan kasvien peitossa. Näin hiilivarastot eivät vapaudu ilmakehään. Lahopuut eivät mene hukkaan vaan niissä kasvaa uskomattoman monimuotoinen biotooppi sieniä ja sammalia. Monien hyönteisten toukat elävät vanhan metsän lahoissa puunrungoissa. Vanhassa metsässä elää enemmän lajeja kuin nuoressa metsässä.

Ymmärtääksemme metsää, sitä ei voi tarkastella erillisinä puina, hyönteisinä tai sieninä. Lajien keskinäinen vuorovaikutus on perusta metsän toiminnoille. Jos metsään ei kajota, puut voivat elää yli 500-vuotiaiksi. Hiilivarastot ovat siis pysyviä ja pitkäaikaisia. Koskemattomat ekosysteemit tasapainottavat ilmastoa ja puhdistavat ilmaa ja vettä.

Me Onepuulla uskomme että asenteita metsiämme ja luontoamme kohtaan voi muuttaa – yksi puu kerrallaan. Siksi haluamme antaa jokaiselle mahdollisuuden omistaa tämä yksi ainutlaatuinen puu. Liity siis mukaan kasvavaan puun omistajien joukkoon!

Lähdeluettelo

Yle.fi (https://yle.fi/uutiset/3-10771056

Petri Keto-Tokoi, Tampereen ammattikorkeakoulun metsäekologian lehtori

Yhteispohjoismaisen tutkimushankkeen loppuraportti 2013

Maa- ja metsätalousministeriö: https://mmm.fi/metsat/monimuotoisuus-ja-suojelu

Maa- ja metsätalousministeriö: https://mmm.fi/metsat/metsatalous/metsat-ja-ilmastonmuutos/metsien-hiilinielut

Suomenluonto.fi (https://suomenluonto.fi/uutiset/viisi-myyttia-luonnonmetsista-osa-5/)

arvometsa.fi (https://arvometsa.fi/hakkuun-vaikutus-metsan-hiilensidontaan/)

Dag O Hessen, Pan et al. 2011

Lähde: Dag O Hessen (Biologian professori, Oslon Yliopisto)

upmforestlife

hiilipuu.fi